Palveluverkkoselvitys on ollut viime viikkojen kuuma puheenaihe. Viime viikolla hyvinvointilautakunnalle esitelteltiin selvitystä, jonka jälkeen kirjoitimme yhteisen mielipidekirjoituksen toisen hyvinvointilautakunnan jäsenen Teija Ruokamon (kok.) kanssa.
Palveluverkkoselvitys on puhututtanut sekä kuntalaisia, että päättäjiä. Palveluverkkoselvitystä on esitelty sivistys- ja kulttuurijohtajan toimesta niin kaupunginhallituksessa kuin lautakunnissa. Hyvinvointilautakunnassa keskustelimme aiheesta tiistaina 13.2. Moni kuntapäättäjä kokee, että palveluverkkoselvitys on puutteellinen eikä meille ole tarjottu riittävästi taustatietoja. Kuntalaiset, mutta erityisesti päätöksentekijät tarvitsevat tehtäville päätöksille kattavat selvitykset: laskelmat ja vaikutusten arvioinnit. Monella päättäjällä on aito halu löytää haastavassa taloustilanteessa säästöjä, mutta päätösten todelliset kustannusvaikutukset sekä välilliset vaikutukset on huomioitava.
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen sisältyy lapsivaikutusten arviointi. Sen lähtökohta on lapsen edun asettaminen etusijalle kaikessa päätöksenteossa ja kuuluu lain mukaan päätöksenteossa osana ennakkovaikutusten arviointia. Esitetyssä palveluverkkoselvityksen ratkaisuissa ja vaihtoehdoissa on tehtävä ennakkoarvioinnit eri vaihtoehtojen vaikutukset muun muassa lasten hyvinvointiin, arjen käytänteisiin ja turvallisuudentunteeseen. Vaikutusarviointien tekeminen antaa lapsille ja nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon ja osallistava arviointitapa tunnistaa lapset tasavertaisina kuntalaisina.
Oulun kaupunki on saanut lapsiystävällinen kunta- sertifikaatin. Mielestämme olisi vähintään kohtuullista edellyttää näin suureen osaan lasten ja perheiden arkea koskevien päätösten muutosten edellä, että lapsivaikutusten arviointi tehtäisiin palveluverkkoa koskevien alueisiin ja lapsiin liittyen. THL:n suosituksena on, että lapsivaikutusten arviointia tehtäisiin ennakkoarviointina päätösten tekemistä, prosessiarviointina päätöksen toimeenpanon yhteydessä sekä seuranta-arviona päätöksen vaikutusten jälkiarviointina.
Tällä hetkellä lapsivaikutusten arviointina käytetty vuonna 2012 Kastellin ja Kaakkurin monitoimitalojen rakentamiseen liittyviä lapsivaikutusarvioita eikä palveluverkkoselvityksessä ole toteutettu selvityksen vaihtoehtojen lapsivaikutusten arviointia. Kyseistä monitoimitalo-arviointia ei voida suoraan soveltaa laajaan palveluverkkoselvitykseen, jossa muutosesitykset kohdistuvat täysin erilaisiin alueisiin ja näin ollen mahdolliset päätökset koskettavat laajasti hyvin erilaisia lapsia ja perheitä.
Ennakoimalla ja tekemällä lapsivaikutusten arvioinnit lunastamme myös oikeuden pysyä lapsiystävällisenä kuntana. Ennen kaikkea ennakoimalla teemme kestäviä ja lapsen kannalta parempia ratkaisuja. Ennakkoarviointien myötä pystymme varautumaan ja lieventämään mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja toisaalta vahvistamaan ja korostamaan myönteisiä vaikutuksia.
On selvää, että sivistys- ja kulttuuripalveluissa ei voida jatkaa juustohöyläämisen tiellä, vaan tarvitsemme rakenteellisia ratkaisuja. Oulun kaupungissa on leikattu jo esimerkiksi lukio-opetuksesta yhden kokonaisen lukion kurssitarjottimen verran. Oikeudenmukainen ja lapsen etujen mukainen päätöksenteko kuitenkin velvoittaa sekä viranhaltijoita, että kuntapäättäjiä paitsi kattaviin talouslaskelmiin myös lapsivaikutusten arviointiin.
Mielestämme ilman lapsivaikutusten arviointia emme voi tehdä päätöstä sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkosta. Ilman ennakkoarviointia emme voi puhua lapsen edun toteutumisesta palveluverkkopäätöksessä.
Henna Määttä (vihr.), Teija Ruokamo (kok.)
Hyvinvointilautakunta