Maanantain 17.12.2018 valtuustossa vihreä valtuustoryhmämme jätti tärkeän aloitteen liittyen lähimetsiin ja niiden hoitoon. Aloitteessa esitämme, että vaarallisten puiden poistossa kiinnitetään enemmän huomioita luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Luonnon monimuotoisuus ja lahopuun lisääminen tulee ottaa lähimetsien hoidon keskeiseksi tavoitteeksi virkistyskäytön ja kauneusarvojen rinnalle.
Lue valtuustoaloite kokonaisuudessaan alta.
”Lähimetsien hoidon tavoitteena on ollut virkistyskäytön edistäminen ja metsien pitäminen miellyttävän näköisinä. Lähimetsissä ei tavoitella puun kasvua eikä taloudellisesti merkittävää puun myyntiä. Tästä johtuen lähimetsien rakenne on talousmetsiä monimuotoisempi ja yksittäisiä järeitä puita on enemmän. Myös potentiaalia uhanalaisen metsälajiston tarvitseman järeän lahopuun syntymiseen on paljon. Lahovikaiset puut tulee kuitenkin poistaa ihmisten kulkureittien läheisyydestä turvallisuussyistä. Käytäntönä on ollut, että kaadetut puut viedään pois maisemaa rumentamasta ja ihmisten kulkemista haittaamasta.
Esitämme, että vaarallisten puiden poistossa kiinnitetään enemmän huomioita luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Luonnon monimutoisuus ja lahopuun lisääminen tulee ottaa lähimetsien hoidon keskeiseksi tavoitteeksi virkistyskäytön ja kauneusarvojen rinnalle. Lahopuiden poistossa tulee ensimmäisenä kiinnittää huomiota poiston tarpeeseen. Kaukana kulkureiteistä olevia puita ei ole tarpeen kaataa. Kulkureittien lähistöllä tulee pyrkiä jättämään pystyyn pitkiä tyvipökkelöitä, mikäli se on teknisesti ja taloudellisesti järkevää. Mikäli puu on kaadettava kokonaan eikä runkoa voida kokonaisuudessaan jättää viheralueelle, on useimmissa tapauksissa mahdollista sahata 5-10 metrin pölli jätettäväksi maahan maisemaa ja luonnon monimuotoisuutta rikastamaan.
Helsingin kaupunki on tänä syksynä päättänyt mm. keskuspuiston hoidosta siten, että lahopuuta lisätään. Jos lahopuiden säästäminen on mahdollista vilkkaissa Helsingin puistoissa, on se mahdollista myös Oulussa.
Päätöksiä maastossa käytännössä tekevät henkilöt eivät välttämättä aina ole tietoisia lahopuun monimuotoisuushyödyistä kaupunkiympäristössä. Tarvittaessa kaupungin lähimetsien hoidosta vastaaville viranhaltijoille tulee järjestää koulutus, miten luonnon monimuotoisuutta voidaan käytännössä edistää metsien käsittelyssä. Koulutusta voisi pyytää esimerkiksi Luonnonvarakeskukselta tai Suomen ympäristökeskukselta.”